Pissa- ja kakkahuumoria

Joskus männävuosituhannella joku kotimainen rokkari vastasi Suosikissa "Mille te nauratte?"-kysymykseen vastauksella jonka sisältö oli jotakuinkin seuraava. Pissalle, kakalle ja pierulle, niin kuin kaikki muutkin normaalit ihmiset. Meillä viime aikoina on lähinnä vanhempia naurattanut, mutta pokeri-ilmeiden harjoittelu on nyt tullut tarpeeseen koska pojalle tämä on nyt vakava paikka.

Pojan lempparikaveri päiväkodissa on nimittäin oppinut kuivaksi ja sekös poikaa syö. Hänkään ei halua vaippaa kun maailman ihanimmalla Hemmilläkään ei ole. Päiväkodissa vaippoja vain on pakko pitää kun hoitajat eivät oikein osaa tulkita nyt henkilöstövaihdosten jälkeen pojan vessahätäviestintää, mutta kotona ollaan ilman vaippaa. Vahinkojahan tässä tulee, mutta vielä toistaiseksi sohva on säästynyt osumilta. Nyt pitäisi varmaan kotikäyttöön ostaa sitten jotain alushousuja.

Lindexiltä löytyisi hienot poliisiauto-bokserit. Veikkaan, että jälkeläinen vaihtaisi jopa meidän kissamme noihin. Mikäpä parempaa kuin kirkkaanpunainen väri ja pii-paa-autot. Poika sai niitä ihailla edellisyönäkin se tuttituskissaan istui kolmisen tuntia hereillä ja piti allekirjoittanut kaulasta kiinni ja ajeli autolla pitkin naamaa. Siinä kun kuunteli miehen kuorsausta ja toisen tasaista "pii-paa-auto, wrum"-höpötystä saattoi seuraavan päivän silmät punottaa.

Voisiko joku muuten valoittaa minulle miksi pienien poikien vaatteisiin halutaan änkeä Darth Vaderia? Eivät sitten yhtään diktaattorimaisempaa viihdeteollisuuden hahmoa ole keksineet? Niin suuria Star Wars-faneja kuin me vanhemmat ollaankin niin taitaa nuo alkkarit jäädä sinne Lindexiin odottamaan jotain vähemmän nörtähtävillä vanhemmilla varustettua perhettä.