Kukaan ei ole kertonut ilmeisestikään mykoplasmalle, että kukaan ei tykkää takertujista. Poikaa vainonnut viruskin vaikuttaa kovin sinnikkäältä ja iltojen ohjelmaan kuuluukin nykyään tiivis höyryhengitys. Poika on vielä vähän liian pieni hengittelemään kattilassa olevaa vettä, joten höyrytys ollaan ratkaistu sillä, että pakkaudumme luksustilavaan 2,5 neliön kylpyläosastoomme, joka täytyy höyryllä jo pelkän kylpyvedenlaskun myötä.
Poika on omaksunut turhankin tehokkaasti sen asenteen että peseytyessä ei tuhlata aikaa. Jotta höyry ehtisi myös limaa irrottaa piti keksiä keinoja saada tyyppi pysymään kylppärissä pidempään kuin viisi minuuttia. Onneksi laatikosta osui käteen viime kesäksi ostetut, mutta käyttämättä jääneet vesi-ilmapallot. Tässä tosin voidaan taas todeta, että ei ole elämä yhtä hyvää kuin kultaisella 80-luvulla, jolloin vesi-ilmapallotkin kestivät menoa ja meininkiä. Nuokin kuvan pallerot kokivat karun kohtalon jo ennen kuin höyryhengittelyhetki oli ohi.
Sen lisäksi, että höyryttely auttaa meitä yskäisiä nuhaneniä höyrystä tykkää myös allekirjoittaneen naama. Pakkolepo ja sisätiloissa kökkiminen olivat tehneet naamasta samean ja harmaan, mutta höyrysessioiden alettua kummasti naamakin alkoi taas näyttää kummasti peiliystävällisemmältä.
Sorry luen tätä hieman myöhässä, mutta vinkkinä teille... Meilläkin meinaan "höyryhengiteltiin" tuossa viikko sitten useampi yö. Että me laitettiin vati missä oli kuumaa vettä pojan sängyn alle ja sinne muutama pisara eukalyptustippoja. Pojan oma makkari muuttui turkkilaiseksi saunaksi ilman kosteaa höyryä ja oli paljon helpompi hengittää yön läpi:)
VastaaPoistaMe ollaan talvella myös käytetty apuna ihan tavallista ilmankostutinta. Tällaisessa 50-luvun talossa pitää vain olla tarkkana sen suhteen ettei huonekosteus nouse liian korkeaksi ja kosteus ala kertyä rakenteisiin. Tosin tuota makkarin höyryttämistä kyllä taatusti harrastetaan tulevanakin talvena jos flunssat äityvät pahaksi ja kuiva huoneilma vielä pahentaa tilannetta.
VastaaPoista