Ja niin se syksy sitten tuli. Eteisessä ja kylppärissä roikkuu kurakamppeita. Lenkkarit taisivat jämähtää pysyvästi päiväkodille (mitenhän ne muistettaisiin huomenna hakea kotiin). Sade yllätti myös työmatkapyöräilijät ja eilen illalla hinkattiinkin rapaa pois levyjarruista ja tänään muistin taas pakata sadeviitan olkalaukkuun mukaan. Syksy vaatii myös syksyn ruoat. Eilen keiteltiin sosekeittoa perunasta, purjosta ja kesäkurpitsasta.
Kokkausapulaisena toimi lapsi ja tälläkin kertaa toimi mainiosti se, että kun lapsi saa osallistua kokkaamiseen niin lopputuloskin maistui. Sosekeitot kun ovat tähän asti olleet pojasta aika epäilyttäviä. Nyt ainoa mikä hämmästytti oli se, että Koskenlaskija tosiaankin suli kattilaan eikä keitosta löytynyt herkullisia sattumia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä ihmeessä viestiä!