torstai 12. joulukuuta 2013

Toipilaspäivänä

Vatsapöp näytti olevan pojallakin nopeasti ohimenevää sorttia, mutta hyvien tapojen mukaisesti jäätiin vielä päiväksi kotiin varmistamaan että tauti myös pysyy poissa. Näennäisesti terveen tai ainakin toimintakykynsä palauttaneen lapsen kanssa kotona poteminen käy kyllä työstä ja sitä varten kaivettiinkin kaappien kätköistä viihdytysarsenaalia, jotta päivään saatiin muutakin ohjelmaa kuin Oktonauttien joulujaksojen katsominen ja pitkät kainalokkain otetut päiväunet.

Olin pantannut omaa Harry Potter-sarjaan kuuluvaa Liuskeritien taloani pojalta tähän asti, mutta nyt laskin pääseväni helpommalla kun kaivan kaapin uumenista aarteen esiin. Ja laskelmat osuivat oikeaan. Vielä kun opetin pojalle hieman tarinan mutkia oikoen sen pätkän, jossa Ron hakee Harryn talosta lentävällä Anglialla niin leikkihän oli heti käynnissä. Talon yläkerran ikkunhan on rakennettu tarinan mukaisesti irtoamaan. Näin se nörttikasvatus etenee.

Ruokapöydälle kaivettiin askartelupapereita ja muovialusta, jonka päällä voi piirtää. Pöydältä myös löytyi tunnelmallinen jouluasetelma, jonka muodostivat kissa ja Prisman halvennusamaryllis. En oikein ymmärrä tuon rehun sielunmaisemaa. Sille ei kukaan ole antanut vettä ja silti se se puskee tuota vartta kuin viimeistä päivää. Eilenkin sitä tuli valehtelemassa viisi senttiä lisää ja nyt oli pakko turvautua kukkakeppiä sijaistavaan neulepuikkoon.

Niin ja näkyyhän tässä nyt sitten meidän uusi/vanha ruokapöytämmekin. Pöytä on siis kaksi pyötää, jotka on laitettu vierekkäin. Molemmat pöydät ovat Ikeasta ja umpipuisia. Kissan alla oleva pöytä oli ennen keittiössämme ja sen kaveriksi tullut hieman pidempi versio haettiin tuossa hetki sitten. Nyt pitäisi keksiä, että mitä noille pöytien pinnoille tehdään. Maalataan? Peitetään liinalla? Annetaan olla tuollaisenaan?

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä ihmeessä viestiä!