Syksy yllätti

Lapsella alkoi tänään syysloma ja työpäivän päätteeksi suuntasimme koko perheen voimin mökille. Menomatka meni mainiosti ja mökillä odotti uunikalaa suppilovahversoosin kera sekä mummi. Lattialla oli jopa uudet äitini tekemät matot ja elämä oli oikeinkin suloista. Ja suloinen oli itse mökkikin, joka on perinteisesti parhaimmillaan hämärässä, jolloin kukaan ei erota sitä, että talo itseasiassa olisi kipeästi maalin tarpeessa.

Kotimatka olikin sitten kaikkea muuta kuin suloinen. Emme ole taas liikkuneet pimeään aikaan autolla ja pakko sanoa, että en muistanut läheskään miten epämiellyttävää se on. Ensimmäiset kolme peuraa kohdattiin jo parin kilometrin jälkeen ja neljäs rohkelikko yritti tielle kymmenen kilometriä myöhemmin. Ja motarillakin pistivät vielä ajamaan vastaantulijoiden kaistalla, koska huoltotöiden vuoksi kaikki liikenne oli ohjattu Turun suuntaan menevälle kaistaparille.

Eli syksy yllätti pahemman kerran autoilijat pakko sanoa, että kyllä nostan hattua niille, jotka päivittäin tuota samaa reittiä suhaavat. Mäkinen, mutkainen ja pimeä maantie kun ei tosiaan ole minun juttuni. Nyt pidetään huoli, että perjantaina suunnataan takaisin valoisaan aikaan ja sunnuntain sateissakin lähdetään kotimatkalle ihmisten aikaan. Tosin eipä siellä sateissa juuri tee mieli pihatöitä tehdä eli emmeköhän me yritä lauantaina paketoida trampoliinin, kärrätä grillin varastoon ja kantaa myös kuvassa näkyvät valkoset veljeni nikkaroimat puutarhatuolit siojaan. Niin ja ohjelmassa olisi myös räystäiden tyhjennystä. Mummon viimeisenä syksynä putsasimme niitä vasta ensilumen tultua ja sen jälkeen on kummasti muistettu kiivetä katolle kirjaimellisesti hyvän sään aikaan.