Oktonauttisunnuntai

Pidempään blogia lukeneille onkin varmaan jo selvää, että meillä tykätään Oktonauteista. Poika innostui Oktonauteista jo samana kesänä kun täytti vuoden ja seuraavana talvena meillä katsottiinkin luupilla kahta digiboksille tallennettua jaksoa. Tuon jälkeen ollaan kyllä saatu kerättyä talteen kaikki muutkin Suomessa esitetyt jaksot, tuotu ulkomailta tuliaisina leluja ja kirjoja sekä selattu puhki englannin ja saksankielisiä lehtiä.

Sunnuntaina meillä taas oli Oktonauttipäivä. Pikku kakkosen asemasta aamulla katsottiin vanhoja ensimmäisen kauden Oktonautteja pari jaksoa ja sen jälkeen poika kantoi Oktonauttilaatikon esiin ja pisti omat meriseikkailut pystyyn.
Jotain Oktonauttialtistuksen tasosta meillä vanhemmillakin kertoo se, että olemme nyt meribiologisen tietämyksemme huipuilla ja että myös Oktonauttien piirustusjälki on painunut aika syvälle alitauntaan, koska pojan puuhasteluja katsellessa kokeilin leikellä vapaalla kädellä Oktonauttilumihiutaleita.

Professori Vihi näyttää lähinnä Cthulhulta, mutta ainakin lapsi nuo tunnisti.
Oktonauttifanien perheiden kannattaa muuten viritellä tallennusasetukset kohdilleen joulun aikaan. Kakkonen näyttää jälleen erikoisjaksoa Oktonauteilta. Tulossa on aikaisemmin näytettyjen joulujaksojen lisäksi seikkailuja Mariaanien haudassa ja arktisilla vesillä. Ja ensimmäisen kauden jaksot palaavat tammikuussa uusinnoille. Toivottavasti saamme myös Oktonauttien kolmannen kauden pian telkkareihin. Ja mieluiten aamun Pikku Kakkoseen, jotta jaksot olisi mahdollisimman helppo tallentaa digiboksille tai kuten meillä Elisan Viihteeseen.