sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Tanssin taikaa

Eilen järjestettiin vuosittainen FDO:n tanssingaala ja sinne suuntasi myös yksi täti-ihminen, koska täti-ihmisen rakkaista 1/3 oli saanut kunnian esiintyä gaalassa. Tytöt pääsivät avaamaan illan, joten jännitystä ei tarvinnut ylläpitää pitkään, mutta niin jäässä tämä täti kuitenkin oli ettei saanut kaivetuksi kameraa esiin koko tyttöjen esityksen aikana. Toisaalta koska somelaisella muijalla on valitettavan usein tapana nähdä myös veljentytön tanssiesitykset kameran sulkijan läpi, niin ehkä tämä vain oli hyvästä tällä kertaa. Ihania ne olivat, tosin niinhän ne on aina. Ja ihana oli myös koko ilta.

Illan juontajana toimi ei niin mitenkään yllättäen mahtava Marco Bjurstörm. Illan juontojen aikana käytiin läpi FDO:n toimintaa ja järjestötyöläisminäni ilolla kuunteli miten mahtava edunvalvontaorganisaatio näillä meidän tanssijoilla onkaan. Juonnoissa käytiin myös läpi sitä miten tärkeää työtä tanssin piirissä on tehty suvaitsevaisuuden suhteen. Tähän teemaan liittyen ilta päättyikin siihen, että Aira Samulin sai palkinnon siitä mahtavasta työstä, jota hän on tanssin eteen tehnyt kuluneiden vuosikymmenien aikana.

Aivan kaikille ei kuitenkaan Marcon puheet eivät kuitenkaan tainneet upota tajuntaan. Meidän takanamme istuneet kaksi teinityttöä kun lähinnä löysivät arvosteltavaa kaikista esityksistä. Meidän tytöt kuulemma esittivät taannoin telkkarissa pienempiä mitä olivatkaan, yksi lapsisarjalaisten duopari oli kuulemma koko ajan epätahdissa ja naisten soolotanssijallakin oli ruman paksut jalat. Tuon jälkeen yritin vain blokata kuulostani tyttöjen märinän ettei oma nautinto mennyt kokonaan pilalle. Koska itse näin lavalla vain ihania ja taitavia tanssijoita kuten nämä No Saintsin naiset.

Katutanssia uudelle tyylillä. Aivan upea esitys ja mahtava esimerkki siitä miten tanssi elää ja kehittyy. Mahtava esitys oli myös näiden jälkeen Fe'fellasin esitys. Nämä kaverit ovat tehneet yhteistyötä myös Priden kanssa.

Tämä ilta taas vahvisti sitä, että vaikka oma tanssiharrastus jäikin viime vuosikymmenelle niin tanssilla on aina erityinen paikka minun sydämmessäni. Ja varsinkin näillä performing arts ja street -lajeilla. Ne tekevät niin hyvää kropalle kuin aivoillekin ja ennen kaikkea ne ovat ihanan suvaitsevaisia. Nämä lajit sopivat kaikille vauvasta vaariin eikä silläkään ole väliä minkä kokoinen olet, asenne nimittäin on se joka ratkaisee.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä ihmeessä viestiä!