torstai 30. lokakuuta 2014

Rooleja ja roolimalleja päiväkodissa

Tänään oli päiväkodin vanhempainilta. Ei mitenkään yllättäen saimme kuulla, että joulun jälkeen on tiedossa taas uusi muutos päiväkotiryhmän aikuisissa. Ja ei mitenkään yllättäen alan olla kohtalaisen varma, että olen päiväkodin johtajan inhokkivanhempi. Kun vaikka miten on totta se, että ihmiset ovat vapaita vaihtamaan työpaikkaa, niin pitäisin itse vähän huonona, jos näiden ihmisten esimies olisin, että ihmiset eivät halua minun alaisuuteeni sitoutua. Saattaisin jopa ehkä katsoa peiliin. Tai sitten jos voisin olla varma että vika ei ainakaan ole lähiesimiehessä, niin puhua lasten vanhemmille, että nämä ottaisivat yhteyttä kuntaan, jotta voitaisiin vaatia muutosta yleiseen tilanteeseen.

Itse olen ollut tyytyväinen pojan ryhmän toimintaan ja vanhempainillassa kumpikin ryhmän aikuisista myös vaikutti tyytyväiseltä. Heillä on kuulemma käynyt tuuri kun ovat saaneet ryhmällisen kivoja ja fiksuja lapsia. Onneksi nyt tuleva muutos on pieni. Toinen aikuinen lähtee seinän taakse ja tilalle tulee aikuinen, joka on jo pidempään tehnyt sijaisuuksia päiväkodissa. Ja kaipa sitä vaan pitää sopeutua ajatukseen, että vain muutos on pysyvää vaikka juhlapuheet toisin sanovatkin.

Se kuitenkin mikä vanhempainillassa oli mahtavaa, oli mahdollisuus päästä keskustelemaan oman ryhmän työntekijöiden ja vanhempien kesken toiminnasta. Vaikka olen kärttyinen päiväkodin johtajalle, tämän esimiehille ja koko kaupungille heidän tavastaan toimia, en voi kuin kehua itse pienryhmän toimintaa ja sitä miten monenkirjavasta porukasta on saatu parissa kuukaudessa hitsattua uskomattoman hyvin toimiva porukka kasaan. Upeaa on myös se miten lapsia on saatu rikkomaan rajojaan ja kokeilemaan monipuolisesti erilaisia rooleja. Meidän hitaasti lämpiävästä tyypistäkin oli saatu kuorittua esiin valokuviin sitä persoonaa, jonka näemme kotona kun vielä puoli vuotta sitten päiväkodin kuvissa näkyi sulkeutuneen näköinen lapsi, jonka tunnisti omakseen lähinnä vaatteista.


Ryhmässä on tietoisesti pyritty rikkomaan ensisijaisia kaveripareja ja se on tehnyt ihmeitä varsinkin näille nelivuotiaiaille, joilla alkoi jo näkyä vähän klikkiytymistä. Nyt tilalle on tullut koko porukan yhteiset kotileikit, majanrakentelut sekä paperista taitellut valosapelit, joilla voi yhtä hyvin leikkiä Star Warsia kuin taikoa ystävyyssydämiä ympärilleen.

Paitsi eri rooleja leikissä niin lapset ovat myös päässeet harjoittelemaan erilaisia sosiaalisia rooleja. Varsinkin tälle meidän ainokaiselle on tehnyt ihmeitä kun hän on päässyt ns ison pojan rooliin ja lapsi onkin omaksunut todella kivan ja huomioivan roolin ryhmän pienimmille. Mikäpä onkaan mukavampaa kuin saada palautetta siitä, että oma lapsi on toiset huomioiva, auttavainen ja reilu. Sellainen, joka nostaa pienemmän kaverin pystyyn tämän kaaduttua metsäretkellä ja sellainen, joka leikkii mielellään kaikkien kanssa.

Sen lisäksi, että lapsi yhtenä ryhmänsä vanhimpia itse toimii roolimallina on lapselle myös päiväkodista löytynyt omia roolimalleja, joista ottaa mallia. Meidän omien vanhempien lisäksi lapsi peilaa omaa käytöstään päiväkodin aikuisiin. Onkin ollut ihana seurata miten aikuisten johdolla tehnyt tutkimusretket lähiympäristöön, kirjastoreissut sekä ihan arkisetkin kohtaamiset päivien aikana ovat antaneet lapselle valtavasti. Eikä myöskään saa vähätellä päiväkodin isompien lasten merkitystä. Isompien lasten perässä painaessaan tuntuu, että lapsi oppii jatkuvasti uusia motorisia taitoja. Viikottain myös kotileikkeihib kulkeutuu erilaisia pelejä ja uusia sääntöleikkejä.

Eli vaikka olen useampaan kertaan täällä blogissakin arvostellut Helsingin varhaiskasvatusta niin vika ei missään nimessä ole heissä, jotka sen päivittäisen päiväkotiarjen tekevät. Lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä ja onneksi meidän kyläämme on osunut näinkin skarppeja ja hyväsydämisiä yksilöitä tukemaan lapsen kasvua fiksuksi ja reiluksi pieneksi ihmiseksi.

1 kommentti:

  1. Meidän päiväkodissa on tehty myös paljon töitä tuon "klikkiytymisen" estämiseksi, ja onkin tosi kiva kuulla, kun lapset kertovat joka päivä leikkineensä vähän eri lasten kanssa. Myös koko ryhmän yhteisiä leikkejä on enemmän, tällä hetkellä in ja pop on juurikin mainitsemasi kotileikki.

    VastaaPoista

Jätä ihmeessä viestiä!