PMMP laulaa kappaleessaan Tytöt että nainen voi tehdä ja mennä, mutta viimeisen reilun viikon aikana alkanut tulla hyvinkin selväksi, että parempi juttu vaan olisi jos kiltisti myönnettäisiin kenen kylkiluusta meidät on tehty ja ymmärrettäisiin paikkamme.
Tuskin kukaan joka vähänkään mediaa seuraa on voinut välttyä Lotta Aarikan loistavalta blogikirjoitukselta sekä siltä, että tuon seurauksena joku reipas joukko tulevaisuudentoivoja päätti nettikiusaamisellaan sulkea Lotan FB-profiilin. Toimitaan vähän kuin suuren maailman mallilla, koska tässähän on ollut hyvin aikaa opetella Gamer Gaten puitteissa naisvihaa internetissä.
Tosin tekniikan alalla nyt muutenkin on tehty selväksi, että mihin nainen kelpaa eikä se ainakaan ole metsäteollisuuden haalariharjoittelut. Ja tekniikan kainalossa hyvin viihtyvillä luonnontieteilläkin faktat muuttuisivat enemmän todeksi, jos artikkelia olisi kirjoittamassa mies.
Nuo neljä esimerkkiä kertovat minulle jotenkin pelottavasti sen miten kapeaan rooliin naisen olisi sopivaa asettua ja miten edelleen monet miehet haluavat pitää kiinni siitä, että he ovat taho joka saavat määritellä sen mikä on naisen asema. Ja kun viime viikkoina on puhuttu niistä kuplista niin tässä on kyllä ilmeisesti taas se yksi todellisuus, jonka minä haluaisin korvata oman kuplani todellisuudella.
Minun maailmassani ihmisillä on mahdollisuudet samaan ja jos asioista ollaan eri mieltä niin sitten ne on asiat jotka riitelevät. Kuitenkin näissä tämän tyyppisissä kirjoitteluissa vastapuoli menee aina henkilökohtaisuuksiin Lotta Aarikka tavoittelee oman näkyvyytensä kasvua, peliteollisuudessa naiset räpsyttelevät ripsillään itsensä parempiin asemiin, nätti teekkari keksi itselleen uuden somerekrykamppiksen ja varmasti se biologien artikkelikin vain olisi vakuuttavampi jos siellä olisi edes yksi mies sitä kirjoittamassa.
Ihmettelen aidosti, että eivätkö nuo vastapuolet näe omien argumenttiensa ohuutta vai ovatko he vain pää niin täynnä omaa erinomaisuuttaan etteivät he edes tajua miten naurettavilta he kuulostavat? Nostan niin paljon hattua Lotalle ja Lauralle, jotka avasivat suunsa tekniikan alan syrjivästä asenteesta. Niin kauan kun kissaa ei nosteta pöydälle ei asioihin saada muutosta. Ajatukset joissa työt on jaettu naisten ja miesten tehtäviin sekä turhat lasikatot sietäisivät joutua eläkkeelle suurten ikäluokkien vanavedessä. Asenteet työmarkkinoilla on tuotava 2010-luvulle ja siinä on melkoinen sarka kynnettävänä, mutta ei nyt ainakan kaiveta itseämme syvemmälle kuoppaan lakaisemalla asioita maton alle. Saattaisi vaikka se tuottavuuskin nousta samalla kasvuun ilman ettei niitä vuosityötunteja tarvitisi kasvattaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä ihmeessä viestiä!